Hakusanat ja avainsanat

 

Tämä blogi käsittelee hakusanaa ja avainsanaa. Blogissa käsittelen sitä, miten nämä kaksi termiä eroavat toisistaan ja miten ne liittyvät yritysten verkkonäkyvyyteen. Lisäksi käyn läpi, millaisia työkaluja yrityksille on tarjolla suosituimpien haku- ja avainsanojen löytämiseen. (Fonecta 2017.)

Hakusanat

Hakusanan avulla haetaan tietoa hakukoneista ja palveluista. Kuluttajat käyttävät hakusanoja tuotteiden ja palvelujen etsimisessä ja yritykset voivat puolestaan kertoa niiden avulla mitä tuotteita tai palveluita he tarjoavat. Hakusana voi olla useamman sanan mittainen, mutta tyypillisimpiä ovat lyhyet yhden tai kahden sanan mittaiset hakusanat. (Fonecta 2017.)

Hakusanat toimivat siten, että hakukoneet arvioivat sivustoja monien eri tekijöiden suhteen ja niin kutsutut hakubotit läpikäyvät sivun sisältämän tekstin. Hakukone järjestää näiden tekijöiden perusteella luonnolliset tulokset hakukoneen käyttäjälle. (Fonecta 2017.)

Avainsanat

Hakusanoja kutsutaan hakukoneoptimoinnin ja maksetun mainonnan yhteydessä avainsanoiksi. (Fonecta 2017.) Avainsana on hakutermi, jota verkkosivuston omistaja tai hakukoneoptimoinnin ammattilainen käyttää verkkosivuston optimointiin. Avainsanoilla pyritään sijoittumaan korkealle hakukoneen tuloksissa. (Harsel 2020.)

 Hakusanatutkimus

Yrittäjä voi helposti sokaistua omalle liiketoiminnalleen ja kuvailla sitä termeillä joita vain alan ammattilaiset käyttävät. Kuluttaja, joka ei ole päivittäisessä tekemisessä kyseisten palveluiden kanssa hakee niitä todennäköisesti aivan eri hakusanoilla. (Fonecta 2017.)

Tavoittaakseen kaikki palveluita ja tuotteita etsivät kuluttajat organisaation on hyvä tehdä hakusanatutkimusta. Tässä tilanteessa kannattaa miettiä mitä kaikkia tuotteita ja palveluita organisaatio tarjoaa ja millaisilla hakusanoilla asiakkaat niitä hakisivat. (Fonecta 2017.)

Hakusanatutkimuksen tueksi löytyy hyviä ilmaisia työkaluja, kuten esimerkiksi Ubersuggest, joka ehdottaa avainsanaan liittyviä pitkiä hakusanoja ja Soovle joka tarjoaa avainsanoja monista eri tietolähteistä. (Fonecta 2017.)

Lähteet:

Fonecta 2017. Onko hakusanoilla merkitystä? Luettavissa: https://www.fonecta.fi/b/onko-hakusanoilla-merkitysta  Luettu 22.4.2021

Harsel 2020. What are keywords? A simple keyword definition. Luettavissa: https://www.semrush.com/blog/what-are-keywords-simple-keyword-definition/  Luettu 23.4.2021

Kuva täältä: https://www.pexels.com/fi-fi/ 

Inbound-markkinointi

 

Tämä blogi käsittelee inbound markkinointia. Blogissa kerron teille mitä inbound markkinointi tarkoittaa, miksi siitä puhutaan paljon tällä hetkellä ja miten se eroaa outbound markkinoinnista.

Inbound markkinointi vs outbound markkinointi

Inbound markkinointi perustuu kiinnostavaan asiasisältöön. Sen tavoite on että, kuluttaja löytää itse tiensä markkinoijan luokse. Inbound markkinoinnin polku menee niin, että kuluttaja etsii netistä tietoa tai ratkaisua ongelmaansa ja törmää hyvään asiasisältöön ja päätyy näin markkinoijan vaikutuspiiriin. (Vähä-Ruka 2015.)

Inbound markkinoinnissa käytetään digitaalisia kanavia, joissa tuotettava sisältö on aidosti kiinnostavaa ja tuottaa lisäarvoa mahdollisille asiakkaille. Tyypillisimpiä sisältömateriaaleja ovat mm. blogit, videot, oppaat, webinaarit ja infograafit. (Vähä-Ruka 2015.)

Outbound markkinoinnissa taas markkinoija etsii ja lähestyy itse mahdollisia asiakkaita. Outbound markkinoinnin tyypillisimpiä kanavia ovat, ostetut sähköpostilistat, TV, lehdet ja puhelut. Outbound markkinoinnin keinoista on tullut teknologian kehityksen myötä tehottomia ja erittäin kalliita. (Rönkkö 2019.)

Perinteiset markkinointikanavat menettävät yhä etenevissä määrin merkitystään kuluttajien etsiessä itse tietoa netistä. Tällöin laadukkaan inbound markkinoinnin merkitys korostuu. Laadukas sisältö parantaa yrityksen hakukonenäkyvyyttä ja johdattaa enemmän potentiaalisia asiakkaita yrityksen markkinoinnin vaikutuspiiriin. (Vähä-Ruka 2015.)

Perinteistä markkinointia ei kannata unohtaa kokonaan

Inbound markkinointi on tällä hetkellä hyvin pinnalla ja siitä puhutaan paljon. Suurimmaksi osaksi ihan syystäkin koska siinä on paljon etuja outbound markkinointiin verrattuna, mutta outbound markkinointia ei tulisi kuitenkaan kokonaan unohtaa. Yrityksen kannattaa selvittää missä muodossa ja kanavissa sen kohderyhmä omaksuu tietoa parhaiten ja keskittyä juuri niihin kanaviin riippumatta siitä ovatko ne digitaalisia vai eivät. Parhaimmillaan inbound ja outbound markkinointi tukevat toisiaan ja saavat myynnin ja markkinoinnin kukoistamaan täysin uudella tavalla. (Vähä-Ruka 2015.)

Lähteet:

Vähä-Ruka 2015. Miten inbound-markkinointi eroaa outbound-markkinoinnista? Luettavissa: https://www.powermarkkinointi.com/blogi/miten-inbound-markkinointi-eroaa-outbound-markkinoinnista   Luettu 21.4.2021

Rönkkö 2019. Mitä on inbound-markkinointi. Luettavissa: https://blogi.unfair.fi/mit%C3%A4-on-inbound-markkinointi  Luettu 21.4.2021

Kuva täältä: https://www.pexels.com/fi-fi/

Verkkokaupan trendit

Tutustuin Paytrailin tekemään verkkokaupan trendit 2020 oppaaseen. Oppaassa on haastateltu suomalaisia verkkokaupan asiantuntijoita. Tässä blogissa kerron teille kolmesta verkkokaupan trendistä ja pohdin millaisia haasteita ne aiheuttavat yritysten verkkoliiketoiminnalle.

Verkkokaupan strategia luodaan yhdessä asiakkaan kanssa

Asiakaslähtöisyys on ollut pinnalla jo pitkään ja nyt se ottaa jalansijan yritysten strategiasta. Verkkokaupan strategiaa ei voi enää tehdä ilman asiakasta. (Paytrail 2020.)

Kaiken menestyvän kaupan ydin on myydä kanavassa, jossa asiakas haluaa ostaa sekä myydä sitä mitä asiakas haluaa ostaa. Sen mitä ja miten asiakkaat todella haluavat ostaa voi tietää vain toimimalla tiiviissä yhteistyössä asiakkaan kanssa. Trendin taustalla on vallan vaihtuminen asiakkaalle. Kuluttajilla on valta valita mistä hän tuotteen ostaa ja kertoa omista kokemuksistaan. Kuluttajilla on myös valta lytätä tai nostaa tuote pinnalle jopa hetkessä. (Paytrail 2020.)

Kilpailu on globaalia

Kilpailu on jo nyt globaalia eikä verkkokauppaa kannata ajatella enää paikallisesti. Ihmiset ostavat tuotteensa sieltä mistä he löytävät tarvitsemansa. Verkko-ostaminen on tullut osaksi arkipäivää ja suuri osa asiakkaista näkee ulkomaisesta verkkokaupasta ostamisen täysin normaalina asiana. (Paytrail 2020.)

Verkkokauppiaan on turha jäädä odottelemaan, että isot kansainväliset verkkokaupat vievät asiakkaat. Jokaisella verkkokauppiaalla on oikein hyödynnettynä käsissään myyntikone, jolla voi palvella asiakkaita kellon ympäri mihin päin maailmaa tahansa. Jos markkina tuntuu suomessa liian pieneltä niin maailmalta löytyy nopeasti tuhansia potentiaalisia asiakkaita. (Paytrail 2020.)

Maksamisen täytyy olla helppoa

Mobiilimaksaminen kehittyy suurin harppauksin. Erityisesti tätä kehitystä ohjaa syyskuussa 2019 EU:n alueella voimaan tullut PSD2-driketiivi, joka pakottaa pankkeja ja maksupalveluntarjoajia avaamaan asiakasrajapintansa kolmansille osapuolille. Tämä mahdollistaa uusien mobiilimaksamistapojen kehittämisen. (Paytrail 2020.)

Maksaminen on kriittinen osa ostoprosessia. Sillä on ratkaiseva rooli kauppojen syntymisessä. Siksi maksamiseen täytyy panostaa. Asiakkaan täytyy pystyä maksamaan juuri haluamallaan tavalla ja maksamisen täytyy hoitua täysin mobiilisti. (Paytrail 2020.)

Lähteet: Paytrail 2020. Verkkokaupan trendit 2020. Luettavissa: Paytrail-Verkkokaupan-trendit-2020.pdf Luettu 19.4.2021

Kuvat täältä: https://www.pexels.com/fi-fi/ 

MIten algoritmit vaikuttavat meille tarjottuun tietoon ja voiko tekoäly syrjiä?

 

Tässä blogissa pohdin mitä ovat algoritmit, informaatiokupla ja kaikukammiot ja miten ne vaikuttavat meille tarjottuun tietoon. Lisäksi pohdin, milloin syntyy algoritmista syrjintää ja voiko tekoäly vaikuttaa työnhakuun syrjivästi.

Algoritmi, kaikukammio ja informaatiokupla

Algoritmi on lista ohjeita, joita tietokone seuraa. Tietokone toteuttaa algoritmin ohjeet listan mukaisessa järjestyksessä ja juuri niin kuin ne on kirjoitettu. Se seuraa siis myös virheellisiäkin komentoja orjallisesti. Algoritmien pituus voi yltää jopa miljooniin riveihin. (Siltanen 2021)

Algoritmien avulla verkkopalvelun tarjoajilla on valta päättää millaista sisältöä he meille tarjoavat. Esimerkiksi jos jokin sosiaalisen median palvelu muuttaisi algoritmiaan niin että alle 60 sekuntia kestävät videot näytetään kaikille seuraajille ja tätä pidemmät vain käyttäjän omalla sivulla, olisi tällä suuri vaikutus sosiaaliseen elämäämme. (Siltanen 2021)

Monet verkkopalvelut personoivat, eli räätälöivät sisältöä kullekin käyttäjälle, perustuen käyttäjän toimintaan sivustolla. Tätä perustellaan niin että käyttäjien on helpompi löytää itseään kiinnostavaa sisältöä. Personoinnista syntyy informaatiokupla. Tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi kun sinä ja ystäväsi haette Googlesta samalla hakusanalla te ette saa samoja hakutuloksia. Myös teidän samoilta Facebook ystäviltä näkemänne päivitykset voivat erota toisistaan. (Särkkä, Hakala, Rytkönen & Snellman 2015)

Kaikukammio tai sosiaalinen kupla on viestintätieteessä kehitetty käsite, jolla viitataan 2010-luvulla suureksi ilmiöksi nousseita samanmielisten yhteisöjä. Sosiaalisessa kuplassa on vain sellaista informaatiota, josta henkilö on samaa mieltä eikä siellä ole mitään yllättävää. (Wikipedia 2019)

Syrjintä työnhaussa

Algortimit ja tekoäly voivat joskus käyttäytyä työnhaussa syrjivästi. Algoritmiseen syrjintään voi olla monenlaisia syitä, esim. opetusdatan virheet tai puutteet, huonosti valitut ennustemuuttujat tai lajittelukriteerit, että algoritmi on rakennettu antamaan suoraan merkitystä syrjintäperusteelle, kuten iälle, kielelle tai sukupuolelle. (Valonen 2020.)

Vaikka tekoälyn ei annettaisikaan suoraan antaa merkitystä tietylle syrjintäperusteelle, se voi silti löytää datasta sellaista henkilöön liittyvää tietoa, joka liittyy vahvasti syrjintäperusteeseen. Esimerkiksi kieleen tai asunpaikkaan liittyvät tiedot voivat joissain tapauksissa korreloida vahvasti henkilön alkuperän kanssa. Tekoäly voi näin päätyä itsestään välillisesti syrjiviin ennusteisiin ja johtopäätöksiin. (Valonen 2020.)

Vastuu on kuitenkin aina ihmisillä ja syrjintävastuun kannalta ei ole olennaista aiheutuuko syrjintä työntekijän vai tekoälyn toiminnasta. Järjestelmästä vastaava taho vastaa yhdenvetaisuuslain mukaisesta toiminnasta kaikissa tilanteissa. (Valonen 2020.)

Lähteet:

Valonen 2020. Tiesitkö, että tekoälyyn ja algoritmeihin liittyvää syrjintää valvoo yhdenvertaisuusvaltuutettu? Luettavissa: Tiesitkö, että tekoälyyn ja algoritmeihin liittyvää syrjintää valvoo yhdenvertaisuusvaltuutettu? - Yhdenvertaisuusvaltuutettu (syrjinta.fi)  Luettu 20.4.2021

Siltanen 2021. Algoritmi toimii kuin anopin kakkuresepti – Miksi se sitten pelottaa niin paljon? Luettavissa: https://yle.fi/aihe/artikkeli/2018/06/08/algoritmi-toimii-kuin-anopin-kakkuresepti-miksi-se-sitten-pelottaa-niin-paljon  Luettu 20.4.2021

Särkkä, Hakala, Rytkönen & Snellman 2015. Seitsemän vinkkiä – näin puhkaiset netin tietokuplan. Luettavissa: https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/seitseman-vinkkia-nain-puhkaiset-netin-tietokuplan/?shared=65131-c111e4af-4 Luettu 20.4.2021

Wikipedia 2019. Sosiaalinen kupla. Luettavissa: https://fi.wikipedia.org/wiki/Sosiaalinen_kupla  Luettu 20.4.2021

Kuva täältä: https://www.pexels.com/fi-fi/kuva/internet-teknologia-tietokone-teksti-4164418/

Somemarkkinoinnin trendit

 

Tässä blogissa kerron teille somemarkkinoinnin trendeistä. Tutustuin Kurion vuonna 2019 laatimaan somemarkkinoinnin trendit raporttiin ja tässä postauksessa kerron teille kolmesta valitsemastani trendistä ja pohdin miten ne ovat toteutuneet.

Mikrovaikuttajat tulevat supertähtien rinnalle

Vaikuttajamarkkinoinnin merkitys jatkaa luultavammin kasvuaan. Ihmiset seuraavat ja tykkäävät enemmän julkkiksista kuin yritysten omista some-kanavista. Myös yritykset ovat alkaneet entistä enemmän luottamaan vaikuttajiin vaikutuksen aikaansaamiseksi. (Kurio 2019.)

Erityisesti esille on nostettu mikrovaikuttajien nousu. Megavaikuttajat ovat hyviä silloin kun halutaan levittää tietoa brändistä, mutta mikrovaikuttajat kannattaa valjastaa enemmän toimintaan esimerkiksi puhumaan tietystä teemasta tai ohjaamaan seuraajiaan brändin muuhun sisältöön. (Kurio 2019.)

Mielestäni tämä trendi on pitänyt hyvin paikkansa. Vaikuttajayhteistyöt ovat jo useimmille yrityksille arkipäivää ja niitä tehdään useampien vaikuttajien kanssa useissa eri kanavissa, Vaikuttajia on nykyään huomattavan paljon ja osa tekee tätä jopa ammatikseen, mutta suurin osa lisätienestin tai ilmaisten tuotteiden vuoksi. Vaikuttajayhteistöitä voi myös nykyään saada suhteellisen alhaisilla seuraajamäärillä.

Kun somessa käytetty aika kasvaa myös kriittisyys lisääntyy

Ihmiset tulevat toivottavasti entistä tietoisemmiksi ja harkitsevimmiksi, mihin palveluihin he rekisteröityvät. Erityisesti kannattaa pitää silmällä miten niin sanottu alustavastarinta kehittyy ja miten se konkretisoituu. Erilaiset somelakot ja tilien poistamiset luultavasti jatkuvat, mutta tämä tuskin nousee isoksi trendiksi. (Kurio 2019.)

Mielestäni tämäkin trendi on toteutunut jossain määrin hyvin. Erilaiset tietosuoja asiat ovat jatkuvasti esillä mediassa. Myös vuonna 2019 voimaan tullut EU:n tietosuoja asetus on tuonut mukanaan lisää suojaa kuluttajille. Valitettavasti vieläkin riittää yrityksiä ja kuluttajia, joita ei tietosuoja asiat kauheammin kiinnosta.

Videoiden vallankumous

Lähes kaikki sosiaalisen median alustat rakentavat uusia ratkaisuja videoiden ympärille. Näin ollen videosisältöjen määrä ja mahdollisuudet tulevat vain kasvamaan. Erityisesti lyhyet 6-15 sekunnin videot tulevat lisääntymään huomattavasti. (Kurio 2019.)

Tämäkin trendi on mielestäni toteutunut hyvin. Videot ovat nykyään arkipäivää lähes jokaisessa sosiaalisen median kanavassa, ja pelkästään videoille keskittyneen TikTokin suosio on kasvanut huimasti erityisesti nuorten keskuudessa.

Lähteet: Kurio 2019. Somemarkkinoinnin trendit 2019. Luettavissa: https://kurio.fi/v2/wp-content/uploads/2019/01/Somemarkkinoinnin-trendit-2019-Kurio.pdf  Luettu: 19.4.2021

Kuvat täältä: https://www.pexels.com/fi-fi/

Lean canvas - ryhmä 3

Innovointiprosessimme lähtökohtana mietimme ratkaisuja kahteen eri kysymykseen. Miten houkutella asiakkaita Ravintola Lönkkaan? Miten asiakaskokemusta voidaan parantaa ja asiakassuhdetta syventää digitaalisesti? 

Innovointiprosessimme lopputuotoksena valitsimme kehitysideaksemme monipuolisen sisällöntuotannon asiakasyrityksen omiin kanaviin. Tämä tarjoaa mahdollisuuden tuottaa omannäköistä sisältömarkkinointia, luoda vuorovaikutussuhteita asiakkaiden kanssa inbound-markkinoinnin avulla sekä laajentaa jatkossa esimerkiksi someyhteistöiden pariin.  

Lean Canvasissa lähdimme liikkeelle erityisestä arvolupauksesta: ”Laadukas ravintolakokemus rennolla otteella, paikallisista laadukkaista raaka-aineista'’.  

Asiakassegmenttejä nostimme esiin neljä. Pääryhmänä (ns. early adopters) on nuoret aikuiset, iältään noin 25-35 vuotiaita. He ovat työssäkäyviä, mahdollisesti vielä lapsettomia. He ovat ryhmänä ennakkoluulottomia sekä kokeilunhaluisia ja heidän on helppo tarttua inbound-markkinointiin. Muita asiakassegmenttejä ovat yli 40-vuotiaat keski-ikäiset pariskunnat, 20-25 v kaveriporukat ja työporukat.

 

Ongelmia, joihin lähdemme hakemaan ratkaisua ovat ravintolan somekanavien ja käyttäjäkokemuksen yhtenäistäminen, miten saadaan asiakkaat palaamaan ravintola Lönkkaan sekä miten erottua ravintolana massasta? Ratkaisuna pyrimme siihen, ettei asiakkaalle anneta turhia lupauksia, vaan markkinoinnissa annettu mielikuva pitää myös todellisuudessa. Kun halutaan, että asiakas palaa uudelleen ravintolaan, on asiakaskokemuksen oltava timanttinen ja asiakkaalle saa jäädä vähän ikävä. Vietettyä iltaa on kiva muistella jälkikäteen, ja se saa palaamaan myös uudelleen. Kun ravintola haluaa erottua massasta, tulee sen tarjota jotain uutta, mitä muilla ei vielä ole. Näissä voidaan hyödyntää esimerkiksi sopivan erikoisia mutta houkuttelevia tapahtumia ja yksilöllistä sisältöä somessa.

Kanavat, jossa tätä markkinointisisältöä voi tuottaa ja jakaa ovat esimerkiksi Facebook, Instagram, Twitter, verkkosivut, TikTok, Tripadvisor, Google Ads sekä lehdet ja niiden nettiversiot. Mukana on perinteisempiä kanavia, mutta myös uudempia. Esimerkiksi TikTok on kasvattanut suosiotaan räjähdysmäisesti koronapandemian myötä, ja voisi olla huippua päästä seuraamaan ravintolan tapahtumia ja elämää sitä kautta! 

Tulovirtoina tämän tyyppisen markkinoinnin myötä ovat suosittelumarkkinoinnin lisäämät tulot. Kokonaisuutena onnistunut yrityksen sisältömarkkinointi tuo lisää potentiaalisia asiakkaita. Menopuolella kulut koostuvat henkilöstökuluista, välineistöstä, jota tarvitaan sisällön tuottamiseen, ohjelmistoista, ammattilaispalkkiosta sekä perinteisen markkinoinnin kuluista. 

Tavat, joilla sisällöntuotannon tuloksia mitataan ovat perinteinen myyntien seuranta, somealustojen tuottama data sekä asiakaskyselyiden tulokset (keräilytapoina tekstarit, sähköposti, tabletti ravintolassa, nappiständit). 

Kilpailuetua ravintola Lönkalla on sen taustatekijöissä. Se on osa isompaa yritystä, johon kuuluu useampi ravintola. Se tuo ravintolatoimintaan tasapainoa, sekä taloudellista vakautta. Toisaalta asiakkaan näkökulmasta ei ole ilmeistä, että näin on, ja se voidaan nähdä myös positiivisena asiana. Isomman yrityksen avulla myös riskejä saadaan hajautettua: ravintolalla on enemmän mahdollisuuksia kokeilla eri asioita pienemmällä riskillä ja toisaalta myös muissa yrityksen ravintoloissa toimineita käytäntöjä on helpompi adaptoida Lönkan toimintaan.  

PS.

Laitoin jo aiemmin sähköpostia maaliskuun lopulla sekä nyt 16.4. En tiennyt tuleeko tämä palauttaa jokaisen ryhmän jäsenen itse vai riittääkö, että yksi palauttaa. Ja toinen epäselkeä seikka oli, että mihin tämä palautetaan, koska moodlessa oli myös palautuskansio.