Yrityksen digitaaliset kanavat

Nykyään yritysten digitaaliset kanavat jaetaan usein omiin, ostettuihin ja ansaittuihin kanaviin. Tässä blogissa kerron mitä kyseiset termit tarkoittavat ja miten niistä saa parhaan hyödyn irti.

Oma media käsittää organisaation omat kanavat, joita se hallinnoi itse. Tällaisia kanavia voivat olla esimerkiksi organisaation verkko-, Facebook-sivut tai organisaation Youtube-kanava. (Campbell 2013.) Omiin kanaviin kannattaa panostaa, sillä niiden laatu ja kiinnostavuus vaikuttavat mielikuvaan organisaation toiminnan ja palvelujen ja tuotteiden laadusta. (Medita 2021.)

Oman median etuja ovat esimerkiksi kontrolli, kustannustehokkuus ja pitkäikäisyys. Miinuspuolia ovat esimerkiksi, että sen toiminnasta ei ole takuuta ja sen skaalautuminen vie aikaa. (Campbell 2013.)

Ostetussa mediassa organisaatio maksaa markkinoinnista kolmannelle osapuolelle. Ostettu media voi olla esimerkiksi sponsorointia tai maksettuja mainoksia. (Campbell 2013.)

Ostetun median etuja ovat esimerkiksi, että se vastaa kysyntään ja se on välitöntä. Miinuspuolena taas on esimerkiksi se, että sillä on huono uskottavuus. (Campbell 2013.)

Ansaitussa mediassa asiakkaista tulee kanava. Ansaittu media tarkoittaa sitä, kun asiakkaat, media tai yleisö puhuvat yrityksestä tai jakavat sen sisältöä. Ansaittu media on usein tulosta hyvin koordinoidusta ja toteutetusta omistetusta ja maksetusta mediasta. (Campbell 2013.) Tämä on organisaatiolle kaikista halutuin kanava, koska vertaisen sana painaa usein enemmän kuin organisaation oma. (Medita 2021.)

Ansaitun median etuja ovat esimerkiksi se, että se on kaikista uskottavin ja se on läpinäkyvä ja elävä. Miinuspuolia taas ovat esimerkiksi se että sitä ei voi kontrolloida, se voi olla negatiivinen ja sitä on vaikea mitata. (Campbell 2013.)

Paras tapa markkinoida yritystä on yhdistää kaksi tai useampi edellä mainituista kanavista. Kanavien olisi hyvä työskennellä käsi kädessä ja yhtä kanavaa tulisi käyttää kasvattamaan toista. Tästä hyviä esimerkkejä ovat esimerkiksi blogien maksettu mainostaminen ja vaikuttaja yhteistyöt. (Campbell 2013.)

Lähteet: 

Cambpell, A 2013. What is "owned, earned and paid media"? Luettavissa: What Is "Owned, Earned and Paid Media"? - Small Business Trends (smallbiztrends.com) Luettu 14.3.2021

Medita 2021. Oma, ostettu ja ansaittu media. Luettavissa: https://medita.fi/oma-ostettu-ja-ansaittu-media/ Luettu 14.3.2021.

Kuvat täältä: https://www.pexels.com/  Luettu 14.3.2021

Mobiilisovellukset

 

Tässä blogissa kerron teille hieman mobiilisovellusten maailmasta. Ennen blogin kirjoitusta tutustuin viime vuoden Grand One finalisteihin kategoriassa paras mobiilipalvelu. Finalisteja oli yhteensä kuusi kappaletta, joista valitsin yhden minua kiinnostavan sovelluksen, josta kerron lisää tässä blogissa. Lisäksi tässä blogissa kerron yhdestä minulla kovassa käytössä olevasta sovelluksesta.

Sovellus, jonka finalistien joukosta valitsin on VR Matkalla. VR Matkalla on VR:lle kehitetty mobiilisovellus, jonka tarkoitus on helpottaa asiakkaan junalla matkustamista. Sovelluksen saa ladattua ilmaiseksi App Storesta tai Google Play -kaupasta. VR Matkalla sovelluksessa asiakas voi seurata omaa matkaansa ja ostaa junalippuja, lisäksi sovellus toimii asiakkaan etukorttina VR:n palveluihin ja sieltä löytyy vaihtelevat edut esimerkiksi junan ravintolavaunuun. Sovellus helpottaa lipun ostamista, sillä sinne asiakas voi tallentaa vaikka useamman maksukortin tiedot tai maksaa esimerkiksi MobilePay:llä, joka on sovellus josta kerron kohta hieman lisää. (Grandone 2020, VR 2021.)

MobilePay on sovellus, jota itse käytän paljon. MobilePay on Danske Bankin kehittämä maksusovellus. MobilePay on ladattavissa ilmaiseksi useimmista sovelluskaupoista. Käyttäjä tallentaa sovellukseen maksukorttinsa tiedot, josta maksu suoritetaan. Lisäksi käyttäjän on liitettävä sovellukseen puhelinnumeronsa, jonka avulla maksaminen tapahtuu ja tässä piileekin MobilePayn helppous. (MobilePay 2020.)

MobilePayn käyttäjät voivat lähettää rahaa toisilleen puhelinnumeron avulla. Helpoiten tämä tapahtuu valitsemalla henkilö, jolle rahaa haluaa lähettää omista yhteystiedoista. Sovellukseen voi myös syöttää puhelinnumeron, mikäli sitä ei löydy omista yhteystiedoista. Tämä on huomattavasti helpompi ja nopeampi tapa siirtää rahaa kuin normaali tilisiirto.

MobilePay yleistyy jatkuvasti maksuvaihtoehtona ja nykyään monet verkkokaupat hyväksyvät MobilePayn maksutapana. Myös MobilePayn verkkomaksamaminen perustuu puhelinnumeroon, asiakas syöttää puhelinnumeronsa maksunsaajalle ja hyväksyy maksun MobilePay sovelluksesta.

Lisäksi MobilePay käy nykyään maksuvälineenä useimmissa maksupäätteissä maksukortin tapaan. Tämä voi tapahtua kahdella tapaa maksupäätteestä riippuen. Ensimmäinen tapa perustuu lähimaksamiseen NFC:n avulla. Asiakas käyttää puhelimensa maksupäätteen lähellä ja hyväksyy maksun MobilePay sovelluksessa. Toinen tapa perustuu QR-koodiin. Asiakas lukee QR-koodin puhelimensa kameralla ja jälleen hyväksyy maksun sovelluksessa.  MobilePayn käyttäjän ei siis tarvitse aina pitää pankkikorttia mukanaan vaan maksaminen onnistuu useimmissa paikoissa pelkän puhelimen ja sovelluksen avulla. MobilePayssa ei ole myöskään maksurajoja lähimaksamiselle, joten myös suurempien ostosten lähimaksaminen onnistuu sovelluksen avulla. Tämä on kätevää erityisesti nyt korona aikana kun myös suurempien ostosten maksaminen onnistuu koskematta maksupäätteeseen. Lisäksi sovellukseen saa liitettyä useimmat kanta-asiakaskortit jolloin jäsenedut kerääntyvät automaattisesti MobilePaylla maksettaessa. (MobilePay 2020.)

Lähteet:

Grandone 2020. VR MATKALLA. Luettavissa: Single tyot - Grand One 2020  Luettu 2.3.2021

MobilePay 2020. MobilePay. Luettavissa: https://www.mobilepay.fi/  Luettu 2.3.2021

VR 2021. Kirjaudu VR:n palveluihin. Luettavissa: https://www.vr.fi/kirjaudu-sisaan  Luettu 2.3.2021

Kuva täältä: https://www.pexels.com/

Verkkokauppa pohjoismaissa

 

Tutustuin logistiikkayritys Postnordin tekemään tutkimukseen verkkokaupasta pohjoismaissa. Postnord tutkii verkkokaupan kehitystä pohjoismaissa säännöllisesti ja heidän uusin tutkimus johon nyt tutustuin on vuodelta 2019. Tässä blogissa vertaan suomalaisten verkko-ostamista muihin Pohjoismaihin sekä kerron mitkä ovat verkkoasioinnin tärkeimpiä seikkoja asiakkaan näkökulmasta.

Suomalaiset arvioivat käyttävänsä verkkokauppoihin 2,8 miljardia euroa vuonna 2018. Suomalaisten viisi suosituinta ostomaata olivat Kiina, Saksa, Ruotsi, Iso-Britannia ja Yhdysvallat. Suomalaisten suosituin maksutapa oli pankkikortti ja toisena tuli maksu verkkopankissa, joka oli lähes yhtä suosittu. (Postnord 2018.

Suomalaisista alle puolet väestöstä käyttää verkkokauppaa kuukausittain, kun kaikissa muissa Pohjoismaissa osuus oli selvästi yli 60 prosenttia ja ruotsissa lähes 70 prosenttia. Suomalaisten kuukausittain keskimäärin käyttämä summa oli myös Pohjoismaiden pienin. (Postnord 2018

Vaatteet ja kengät olivat suosituin verkkokaupan tuoteryhmä Suomessa ja muissa Pohjoismaissa. Pohjoismaiden toiseksi suosituin tuoteryhmä oli viihde-elektroniikka, mutta suomessa tämä oli vasta kolmanneksi suosituin. Tämän edelle meni media tuoteryhmä, joka oli pohjoismaiden keskimäärin kolmanneksi suosituin kategoria.  Suomalaiset ostivat verkosta huomattavasti vähemmän kauneus ja terveys tuotteita kuin muut Pohjoismaalaiset. (Postnord 2018.)

Suomalaiset ostivat muita Pohjoismaalasia useammin ulkomaisista verkkokaupoista. Pohjoismaiden suosituin tuoteryhmä oli vaatteet ja kengät, joita suomalaiset ostivat muita Pohjoismaalaisia enemmän ulkomaisista verkkokaupoista. (Postnord 2018.)

Suomalaiset tekivät pohjoismaalaisista toiseksi vähiten verkko-ostoksia matkapuhelimella. Ainoastaan Tanskalaiset tekivät suomalaisia vähemmän verkko-ostoksia mobiililaitteella. Erityisen suosittua verkko-ostosten tekeminen matkapuhelimella oli nuorten sukupolvien keskuudessa. (Postnord 2018.)

Asiakkaan kannalta yksi verkkokaupan tärkeimmistä ominaisuuksista on vapaus valita tilauksen toimitustapa. Paketin toimitustapa oli tutkimuksen mukaan keskeinen osa ostokokemusta. Lisäksi Pohjoismaalaiset arvostivat ilmaista toimitusta ja erityisen tärkeänä tätä pitivät Suomalaiset ja Norjalaiset. (Postnord 2018.)

Toinen asiakkaan kannalta tärkeä ominaisuus on tuotteen helppo ja vaivaton palautus. Monimutkaiset palautusmenetelmät vaikuttavat ostokokemukseen negatiivisesti tai saattavat jopa estää kaupan syntymisen kokonaan. Palautukset ovat ongelma erityisesti muotialan verkkokaupoille, mutta tekoäly tarjoaa ratkaisua tähän ongelmaan. Verkkokaupat voivat tallentaa tietoja ostajan vartalon mitoista ja tekoälyn avulla voidaan ehdottaa mahdollisimman hyvin sopivia vaatteita ja kenkiä. (Postnord 2018.)

Kolmas asiakkaan kannalta tärkeä ominaisuus verkkokaupassa on monipuoliset maksutavat. Vaikka suosituimmat maksutavat olivat maksukortti ja verkkopankki olivat muutkin maksutavat suosittuja. (Postnord 2018.) Suppeat maksutavat voivat pahimmillaan estää kaupan syntymisen, jos asiakkaan haluama maksutapa puuttuu.

Lähteet: 

Postnord 2018. Verkkokauppa Pohjoismaissa. Luettavissa: verkkokauppa-pohjoismaissa-2019.pdf (postnord.fi) Luettu 13.3.2021

Kuvat täältä: https://www.pexels.com/

Digitaalinen palvelukokemus

 

Tutustuin DNA:n tilaamaan tutkimukseen puhelimen käytöstä, digitaalisesta asioinnista ja tulevaisuuden käytöstä. Tässä blogissa kerron teille tiivistetysti tärkeimmistä havainnoista digitaalisen asioinnin ja palvelun suhteen sekä mitkä tulokset tulivat minulle yllätyksenä.

Tutkimuksen kohderyhmä oli 16-74 vuotiaat suomalaiset. Tutkimukseen vastasi 1005 henkilöä ja vastaukset on painotettu edustamaan Suomen väestöä iän ja sukupuolen mukaan. (Dna 2019.)

Tutkimuksen mukaan pankkiasioiden hoitaminen on käytetyin digitaalisen asioinnin muoto. Vastaajista 79 prosenttia käytti digitaalisia pankkipalveluita usein ja vain 4 prosenttia ei ollut koskaan käyttänyt digitaalisia pankkipalveluita. (Dna 2019.)

Minulle ei tullut yllätyksenä, että pankkiasioiden hoitaminen on käytetyin digitaalisen asioinnin muoto, koska nykypäivän pankkiasiointi keskittyy hyvin vahvasti verkkopankkeihin ja ilman verkkopankkitunnuksia on hyvin hankala tulla toimeen. (Dna 2019.)

Toiseksi käytetyin digitaalisen asioinnin muoto, oli kelan palveluissa asioiminen. Kelan palveluissa asioi sähköisesti usein 26 prosenttia vastanneista ja joskus 39 prosenttia vastanneista. Muita usein käytettyjä digitaalisen asioinnin palveluita olivat veroasioiden hoitaminen verkossa, vaatteiden tai jalkineiden ostaminen, netin ja somen kirpputorit ja vakuutusasioiden hoitaminen. (Dna 2019.)

Itselleni tuli eniten yllätyksenä, että TV ja videopalveluiden ostaminen oli vasta kahdeksanneksi suosituin digitaalisen asioinnin muoto ja lähes 45 prosenttia ei ollut koskaan ostanut kyseisiä palveluita. (Dna 2019.) Tämä selittynee kuitenkin sillä, että vastaajia oli monista eri ikäluokista, eikä videopalvelut ole välttämättä vanhemmalla sukupolvella niin suosittuja kuin nuorilla.

Tutkimuksen mukaan naiset ostavat verkosta useammin vaatteita ja jalkineita ja miehet taas kodin elektroniikkaa. Miehet ovat myös hieman useammin ostaneet tai vuokranneet elokuvia digitaalisesti. 35-44 vuotiaat tekevät verkko-ostoksia hieman muita ikäryhmiä enemmän. Elokuvien digiversioiden ostaminen on selvästi suositumpaa 16-24 vuotiaiden keskuudessa.

Digitaalisten palveluiden mieluisuudessa ei ole suurta eroa miesten ja naisten välillä. Digitaalisuuden asioinnin mieluisuus on myös kasvanut hieman kaikissa toiminnoissa.

Mobiilimaksamisen kokee arkea helpottavaksi neljäsosa vastaajista. (Dna 2019.) Mielestäni oli hieman yllättävää, että osuus on näinkin pieni, sillä itse koen sen todella hyödylliseksi, mutta myös tätäkin selittänee se että vastaajia on monesta ikäluokasta.

Lähteet:

Dna 2019. Digitaaliset elämäntavat tutkimus 2019. Luettavissa: DNA (sttinfo.fi) Luettu 12.3.2021

Kuvat täältä: https://www.pexels.com/ 

2030-luvun digitaaliset kuluttajatrendit osa 2

 

Tässä blogipostauksessa jatkan siitä mihin edellisessä postauksessa jäin, eli 2030-luvun kuumimpien kuluttajatrendien parissa. Viime postauksessa kerroin viisi ensimmäistä trendiä Ericssonin laatimasta listauksesta ja nyt kerron loput kymmenestä trendistä ja miten ne vaikuttavat omaan elämääni.

Ericcsonin listauksen kuudes trendi on yhdistynyt todellisuus. Monet uskovat, että fyysinen ja virtuaalinen todellisuus yhdistyvät vuoteen 2030 mennessä. Ensimmäisenä yhdistyneen todellisuuden uskotaan tulevan peleihin. Yli seitsemän kymmenestä vastaajasta uskoo, että VR pelien maailma näyttää erehdyttävästi  todellista maailmalta vuoteen 2030 mennessä. (Ericcson 2019.)

Fyysinen ja virtuaalinen maailma yhdistyy kahdesta suunnasta. Seitsemän kymmenestä vastaajasta uskoo, että lisätyn todellisuuden laseilla voi sijoittaa mihin vaan digitaalisia esineitä, jotka näyttävät täysin aidoilta. Toisaalta 56 prosenttia vastaajista uskoo, että laseilla voi nähdä seinien tai jopa kokonaisten rakennusten läpi. Voi jopa olla, että virtuaalilaseja ei tarvita ollenkaan, sillä 68 prosenttia vastaajista uskoo, että 3 d hologrammit ovat käytössä vuoteen 2030 mennessä. (Ericcson 2019.)

Uskon, että virtuaalilasit tulevat lisääntymään erityisesti työelämässä, koska niiden avulla yritykset voivat säästää erityisesti henkilöstön perehdyttämisessä ja koulutuksessa, sillä virtuaalitodellisuuden avulla voidaan luoda todellisia työelämän tilanteita, ilman materiaali ja muita kuluja. Virtuaalilasit parantavat varmasti myös työturvallisuutta, sillä vaarallisia tai suuren riskin töitä, voidaan harjoitella turvallisesti virtuaaliympäristössä.

Listauksen seitsemäs trendi on ”todistetusti aito”. Kun teknologia kehittyy ja kykenee jopa matkimaan ja muuttamaan ihmisten aisteja herää kysymys mistä voimme enää tietää mikä on aitoa. Tällä hetkellä ongelmana on valeuutiset, joiden uskotaan olevan menneisyyttä vuoteen 2030 mennessä, sillä puolet vastaajista uskoo, että kattava faktojentarkistus on suosittua siihen mennessä. (Ericcson 2019.)

Kun maailma on täynnä avatareja erityisesti ihmisten todistettu aitous nousee uuteen arvoon. Neljä kymmenestä vastaajasta näkee, että todistetusti muokkaamattomat onlinekuvat kasvattavat suosioitaan. Yli 40 prosenttia vastaajista uskoi, että moniin sosiaalisen median- ja esimerkiksi deitti sivustoihin liittymiseen tarvittaisiin tällaista kuvaa. (Ericcson 2019.)

Mielestäni on pelottava ajatus, että teknologia kehittyy niin aidoksi, että sitä ei enää erota todellisesta. Huojentavaa kuitenkin on, että tämä on ainakin vastaajien keskuudessa selkeästi tiedostettu ja siihen on olemassa ratkaisuja.

Kahdeksas trendi on ”yksityisyyden jälkeiset kuluttajat”. Kuluttajat näkevät sääntelyn ja läpinäkyvyyden olevan keinot ratkaista tulevaisuuden yksityisyysongelmat. Henkilötietoihin ja niiden oikeuksiin liittyvien ongelmien ratkaiseminen on yksi yritysten ydinhaasteista seuraavan kymmenen vuoden aikana. (Ericcson 2019.)

Puolet vastaajista voidaan luokitella ”yksityisyyden jälkeisiin kuluttajiin”. He uskovat yksityisyys ongelmien olevan täysin ratkaistu, jotta he voivat nauttia digitaalisen maailman hyödyistä. Toisaalta he taas uskovat, että teknologiaa, kuten kasvojentunnistusta käytetään kaikkialla, jolloin yksityisyyttä ei enää ole olemassa. (Ericcson 2019.)

Mielestäni yksityisyysongelmat täytyy ottaa vakavasti, etenkin tulevaisuudessa, kun ihmisistä kerätään niin paljon erilaista dataa, on tärkeää, että ne eivät päädy vääriin käsiin. On hienoa, että tämä on nostettu yhdeksi trendeistä, ja että kuluttajat ovat hereillä tämän asian suhteen.

Yhdeksäs trendi on yhdistetty kestävyys. Huippututkijat ovat luokitelleet digitaalisenteknologian villiksi kortiksi ekologisen kestävyyden kannalta. Se kykenee nopeasti muuttamaan taloudellisia järjestelmiä, mutta toisaalta se voi myös nostaa päästöjä entisestään. (Ericcson 2019.)

Huojentavaa on, että kuusi kymmenestä vastaajasta uskoo, että aistien pohjaisten palvelujen internet tekee yhteiskunnastamme ekologisesti kestävämmän. Teknologian ansioista ihmisten liikkuminen paikasta toiseen vähenee, sillä he voivat olla virtuaalisesti läsnä missä tahansa päin maailmaa. (Ericcson 2019.)

 

 

Kymmenes ja viimeinen trendi on sensaatioimaiset palvelut. Kuluttajat ennustavat, että seuraavaan vuosikymmeneen loppuun mennessä nykyinen näyttöperusteinen kokemuksemme muuttuu entistä moniaistillisemmaksi. (Ericcson 2019.)

Yli 40 prosenttia vastaajista haluaisi mennä digitaaliselle lomalle eri paikkoihin tai jopa aikoihin, jos he saisivat siitä koko kehon elämyksen. Yli 40 prosenttia vastaajista haluaisi myös digitaalisen työpisteen, jonka avulla he voisivat olla töissä olematta fyysisesti läsnä. Työpisteen avulla työkaverit näyttäisivät ja kuulostaisivat aidolta ja heidän kanssaan voisi myös vuorovaikuttaa, esimerkiksi maistaa työkaverin kakkua. (Ericcson 2019.)

Mielestäni digimatkustaminen on mielenkiintoinen idea, jota tulisin varmasti hyödyntämään. Se myös vähentäisi huomattavasti turismista aiheutuvia päästöjä ja vaikuttaisi positiivisesti ilmastonmuutokseen.

Lähteet: 

Ericcson 2019. 10 Hot Consumer Trends 2030. Luettavissa: 10 Hot Consumer Trends 2030 – The internet of senses - Ericsson Luettu 7.2.201

Kuvat täältä: https://www.pexels.com/